Barcelona: Katedraali

Barcelonan katedraali on keskeisellä paikalla vanhassa kaupungissa.
Välillä tuntuu, että kaikki kujat vievät sen edustalle.


Tässä se on myöhäisen illan valaistuksessa.

Katedraalia alettiin rakentaa 1298 paikalle, jossa oli jo ollut länsigoottien kirkko.

Niinhän se usein käy.

Tähän pyhättöön on toisinaan jonoa, joten kannattaa tulla ajoissa, tai ainakin aina ohikulkeissa tsekata jonon pituus.

Katedraalin keskilaiva on mahtavan korkea ja se saa yllättävän paljon valoa, vaikka ikkunat ovat suhteessa minimaalisia.

Kaarien yhtymäpisteessä on katalonialaiselle gotiikalle tyypilliset kuvakilvet.
Niissä on usein katedraalia rahoittaneiden sukujen vaakunoita. Joskus myös pyhiä kuvia.

Sivulaiva on myös huikea kapoisine nousuineen.





















Tässä alttarin takainen näkymä.

Vaikka seinät ovat goottilaisen tanakat, luonnollinen valo löytää tiensä sisälle.

Ja sitten nopsasti gloisteriin.
Eli siis katedraalin sisäpihalle.

Täällä on varhaisesta keskiajasta lähtien kaakattanut 13 hanhen parvi.

Ne symbolisoivat Barcelonan suojelupyhimyksen Santa Eulalian kuolinikää.

Eipä kovin vanhaksi kasvanut tyttöreppana.







Kun kiertää sisäpihaa, kantsii katsoa jalkoihinsa: tässä memento mori muistuttaa kaiken kuolevaisuudesta.

Monenlaisia hautakiviä ja muistolaattoja on jalkain alla.


Astu varoen.














Lattiassa olevat käsityöläisten simppelit symbolit herättävät uteliaisuuden... oliko tämä sittenkin varakas saksiniekka, kun sai näin hienon muistolaatan?

Näiden takana on niin paljon enemmän, kuin vain nämä koreat kuvat.












Katedraalin sisäpiha on rauhaisa keidas keskellä suihkivaa kaupunkia.


Ainakin silloin, kun täällä on vain vähän turisteja.











Takaisin katedraaliin: tässä lepäävät kreivi Ramon Berenguer I ja hänen vaimonsa Almodis.

He perustivat 1058 katedraalin tälle samalle paikalle.

Olisivat kyllä ansainneet rauhallisemman lepopaikan.

Katalonian raidat ovat komeasti esillä.

Niskat niksahtavat, kun tähyää korkeuksiin.



Mutta kyllä se kannattaa.

Keskuskuorissa on 1300-luvulla veistettyjä upeita puisia kuoripenkkejä.

Vaakunat ovat Kultaisen taljan ritarikunnan jäsenten.



Kuoriin on erillinen pääsymaksu.

Erillinen pääsymaksu on myös katedraalin katolle.


Hissi ylös nousee Capilla de los Santos Inocentes-kappelista Puerta de San Ivon vierestä.

Barcelona on täynnä kirkontorneja.

Satama on yksi Välimeren suosituimmista.

Siellä näkyisi just nyt olevan aivan hervottoman kokoinen risteilijä.

Katedraalin tornissa on joukko totisia kasvoja.

Kuinkahan moni pääsi näitä ihailemaan ennenkuin turisteja alettiin hissata tänne ylös?

Takana näkyy Montjuic.

Aivan katon reunalle ei pääse kurkkimaan, joten korkeanpaikankammosta ei ole huolta.

Kaiken tämän uskonnollisen, historiallisen ja kultturellisen pähkäilyn jälkeen alkaa hiukoa.

Barcelonassa pikkunälästä pääsee herkullisesti!




Ehkä vielä jotain juttua tulossa tästä hienosta kaupungista....