perjantai 14. elokuuta 2015

Kepeä kävely Aulangonjärven ympäri

Aulanko, Hämeenlinna.
Aulangon 33-metrinen torni rakennettiin graniitista 1907, siis vuosia ennen maamme itsenäistymistä.
Vaan nytpä ei kivutakkaan torniin, vaan kierretään Aulangonjärvi.

Järvi syntyi 1800-luvun lopulla, kun Vanajaveden pintaa laskettiin kaksi metriä.


Aloitetaan reippailu retkeilymajan parkkipaikalta. Hetken pähkäilyn jälkeen päätetään tehdä kierros vastapäivään.

Kierroksen pituus on osapuilleen kuusi kilometriä.
Parkkipaikan reunalta suunnataan siis oikealle. Opasteitakin löytyy.














Polku, tai oikeammin kävelytie seurailee sopuisasti rantaa.










Penkki houkuttelee piipahtamaan.
Maisemaakin olisi tarjolla.
Ikivanha puu moikkaa kulkijaa.
No morjens!











Pitkospuut vievät tieltä rannalle.
Oikeammin: venerannalle.

Pian sen jälkeen tuleekin uimaranta.
Rantakukka viihtyy hyvin Aulangonjärvellä.
Uimarannalta on ihan huippunäkymä tornille.











Uimarannan jälkeen seurataan puista polkua...
... joka johdattaa ulos metsästä.
Yhtäkkiä ollaan keskellä hämäläistä peltoa.

Kaurapeltoa! Elovenaa!









Pelto-osuuden jälkeen voi joko mennä järvenrantaa pitkin, tai sitten metsäpolkua, kuten me.



Kärmeskallio kylpee auringossa.













Arvoituksellinen viesti.



















Poseerausta ja pönötystä.
Mutta minkäs koiralle voi...
Polku johdattaa pois kalliolta, takaisin metsän kätköihin.

Tulee laho, tulee hevosmuurahaisia, tulee tikkoja.
Ja eikun puu nurin!






















Kun yksi kuolee, toinen syntyy.



Tai useampikin.

Mahtavan kuusen juurella on kinoksittain käpyjen jäänteitä. Tämä ravintola taitaa olla suosittu tietyissä piireissä.










Pari väskynähaarakasta. Tai jotain.
Merkillinen kohta, jossa puuta on mennyt nurin oikein urakalla.


Pian tämän jälkeen jätetään metsä taakse ja ohitetaan mökkikylä.
Aulangon Heikkilän lomakylän jälkeen kävellään hetki autotiellä.


Täällä viljellään partasuteja.
(käyttääköhän niitä enää kukaan?)







Ja yllättäen silmäin edessä on golfrata.
Ohitetaan se vaivihkaa, ettei tule pallosta kaaliin.

Takaisin pusikkoon vaan koko poppoo!
Taas on kurret pitäneet bileitään.
Aikamoisia ovat!
Oikeasti: jos tirppalinnuille laittaa pöntön, on siitä huolehdittava. Tässäkin olisi tehtävä mittava lattiaremontti.
Varmaan pitäis myös tapetoida uudestaan...

Aurinkoinen metsäautotie vie takaisin retkeilymajan parkkipaikalle.

Aikaa Aulangonjärven kiertämisessä meni vajaat kaksi tuntia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti